Fiiliksiä/kuulumisia

Ite, ja uskon et moni muukin vaihtari ennen vaihtoon lähtö ja koko prosessin aloittamista, luki näitä vaihtariblogeja ja sai jonkinlaisen kuvan/käsityksen mitä odottaa. Näin tein siis itekkin, luin useita blogeja, jotta saisin varmuutta järjestön ja kohdemaan valintaan. Niitä lukiessa päädyin sitten USA:han, koska olin lukenut muiden vaihtareidin kokemuksista täällä. Siitä sitten heräs ne omat olettamukset vaihtovuodesta ja vähän mitä odottaa kyseiseltä maalta (ettei kaikki tuu ihan yllätyksenä). Noh, nyt voin todeta, että tää mun vaihtovuosi ei vastaa eikä tuu vastaamaan millään tavalla sitä mitä ennen vuotta oletin.

Lempparikissa William

Tiesin, että jokasen vuosi on erilainen ja niin tulee munki olemaan, mutta ihan perus asiatkin tuntuu tällä hetkellä olevan niin eritavalla ja erilaisia. Yks suurin asia on tää, että asun maaseudulla ja ihan kaikki asiat tuntuu olevan niin hirmu kaukana, esim. ihan perus shoppailu mahdollisuudet.
Toinen asia on koulu, joka myös sattui olemaan yks suurimmista syistä miksi tänne Yhdysvaltoihin halusin vaihtoon (homecoming, iso koulu, paljon uusia ihmisiä joihin tutustua, high school spirit, urheilujoukkueet yms.). Willits Charterilla (koulu, jossa tällä hetkellä olen) koulun pienuudesta (140 oppilasta) johtuen ei ole urheilujoukkueita, jonka takia ei ole football tiimiä, jonka takia ei ole homecomingia. Koulu on myös yhdistetty middle ja high school, joten sitä high school spirit:tiä en pääse WCS:ssa kokemaan. Myös mun ikäisiä (junioreita) löytyy se 11 kappaletta joista tunnen jo jokasen. // Mun mahtavan liaisonin avustuksella (joka siis on opettajana Willits High:ssa) päästiin Jessican kanssa kylläkin osallistumaan homecoming tanssiin. Ei tietenkään tunnettu sieltä ketään, mutta tulihan sekin koettua!!
Mutta oon todennäkösesti vaihtamassa koulua tuonne high schooliin. Käyn ensin ens viikon keskiviikkona tutustumassa siihen ja katotaan jos tykkään, ja jos tykkään ni seuraavalla viikolla vaihdan sitten koulua. Hostäiti ei niinkään tykkää tästä koulun vaihdosta, koska koululla ei oo niinkään hyvää mainetta, mutta kai tääkin tästä sitten. Muuten kyllä koulu sujuu moitteettomasti täällä ja arvosanat parempi kuin Suomessa!
Oon koittanu vaan tottua tähän, että asun täällä maaseudulla tän vuoden, mutta joka kerta kun tulee lisää näitä pieniä asioita jotka ärsyttää, niin toivon, että oisin sijottunut jonnekkin muualle. Täällä kuitenki joka lauantaiset ratsastustunnit ja mukava hostperhe auttaa jaksamaan hyvin.

Käytiin tossa yks päivä viime viikolla koulun kanssa retkellä kurpitsa pellolla ja oli tosi kivaa!

Jos saadaan kaikki kyydit järjesteltyä, niin meenkin ens viikonloppuna Arcataan yhden saksalaisen vaihtarin Saran luo! Muuten ei oo mitään tiedossa tässä lähiaikoina, joten postauksiakaan ei taida nyt hetkeen tulla. Puhelinkin alkaa tässä jotain temppuilla, joten täytyy kattoa jos senkin sais vietyä huoltoon tänne jonnekkin :)

My very first football game & Cavalia

En enää oikeesti muista millon viimeks oisin ollu viikonloppuna kotona. Joka viikonlopulle tuntuu olevan jotakin ohjelmaa. Ja niin oli myös pari viikkoa takaperin olevalla viikonlopulla. Näiden tapahtuma rikkaiden viikonloppujen takia on jäänyt läksyt alkuviikolle, jonka takia oon stressannut jonkin verran. Sen takia tääkin postaus tulee muutaman viikon myöhässä (heh).

Käytiin siis pari viikkoa takaperin perjantai illalla syömässä meidän vakio paikassa, Bustersissa. Oltiin koko perheen + Burleighn (hostmomin isä) voimin aterioimassa. Tykkään ihan valtavasti Sherin vanhemmista ja erityisesti isästä. Tosi mukava ja arvostaa suuresti et oon uskaltanut lähtee tälläselle suurelle matkalle.
Ruokailun jälkeen lähdettiin Bobin kanssa katsomaan Willits High Scoolin ja jonkun muun koulun jalkapallo peliä (suomalaisittain laji tunnetaan varmaan paremmin nimellä Amerikkalainen jalkapallo). Olihan se ihan huippu kokemus, vaikka WHS hävisikin.

Lauantai aamulla ohjelmassa oli taas perus ratsastukset ja tallin siivoaminen. Ihan hyvin alkaa noi hypytkin sujumaan.

Tän jälkeen lähdettiin melkeen heti ajamaan Sherin äidin luo, jossa yövyttiinki sitten seuraava yö. Seuraavana päivänä eli sunnuntaina lounaan jälkeen suunnattiin kohti San Josea ja Cavalia. Cavalia on siis "sirkus" hevosten kanssa. Suomessa tää tunnetaan varmaan paremmin nimellä Apassionata. Paikkana toimi iso, pystyyn rakennettu teltta, jossa oli todella huono ilmastointi/ilman vaihto, joten oli melko kuuma. Esityksen aikana ei siis saanut ottaa kuvia, jonka takia en voi tähänkään postaukseen laittaa siitä kuvia. (Paitsi toi yks tuolla lopussa hups)
Olihan se tosi hienoa ja mahtavaa katseltavaa. Välillä toivois itekkin olevan siellä niitten hienojen hevosten kanssa. Sheri miettikin, jos karkaisi Cavalian kanssa eikä tuliskaan meidän kanssa kotiin. No onneksi jäi meidän kanssa, niin saatiin huiman esityksen jälkeen kyytikin kotiin.

Post Arrival Orientation

En kyllä nyt tiedä mikä ton meiän orientaation suomenkielinen nimi on, niin siksi otsikko nyt englanniksi. Ajattelin kyllä tässä jossain kohtaa vaihtaa kieltä ja alkaa kirjottelemaan näitä postauksia englanniksi, jotta muutkin ymmärtäis eikä vaan Suomi-ihmiset.

Mutta siis meillä oli Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna orientaatio Arcatassa. Oli niin super kivaa nähdä ne vanhat, mutta myös uudet vaihtarit! Meitä on North-West Californian alueella noin 20 vaihtaria. Porukkaan kuuluu myös yksi ruotsalaispoika, jonka kanssa koitin sitten puhua ruotsia, mutta se ruotsi kääntyi joka kerta englanniksi :D Myös yksi vaihtovuoden Saksassa viettänyt tyttö sanos, että mun enkku on parantunu huimasti tässä 1,5 kuukauden aikana. Nähtiin siis ekan kerran suurimman osan kanssa sellasessa info tilaisuudessa just kun oltiin saavuttu tänne.

Aluksi kirjotettiin tai piirrettiin paperille omia kuulumisia ja laitettiin sitten kirjekuoren sisälle, joka saadaan sitten viimisessä orientaatiossa. Sitten näyteltiin eri tilanteita miten kieltäytyä asioista. Tän jälkeen mentiin sitten syömään LosBagels:iin, kierreltiin 'kaupungilla', juteltiin, naurettiin ja laulettiin. Oli ihan huippu ilta! Takasin "leirikeskukseen" päästyä leikittiin vielä jotain leikkejä, juteltiin vielä lisää ja syötiin snacksejä. Oli kivaa vaihtaa yhden saksalaisvaihtarin kanssa oikeen kunnolla kuulumisia perheestä ja omista fiiliksistä. Lähennyttiin myös tosi paljon tolla leirillä!
Seuraavana aamuna hostvanhemmat tuli paikalle ja pidettiin pieni esittely itestämme, jonka jälkeen siivottiin paikka loppuun ja lähdettiin kohti kotia.

Poikettiin Bobin kanssa katsomassa Redwood trees ja jokin toinen hassu paikka. Sunnuntaina satoi siis koko päivän, joka ehkä vähän masensi. Nyt kuitenkin aurinko koittaa taas päästä esiin ja lämpötila alkaa kohomaan.