Estekisojen kömmellykset ja partio marssi

Tälläisen hypärin aikana ehdin nyt nopeati kirjoittamaan tän postauksen. Mulla on ollut niin paljon tekemistä ja niin vähän aikaa. 

Mutta siis sunnuntaina 24.4 oli 2- tason estekisat Alvan tallilla. Muutaman melko ison mutkan jälkeen pääsin sitten onneksi kisaamaan. Aluksi mun nimeä ei löytynyt lähtölistoilta, koska mun kisailmoitus oli mennyt vahingossa roskapostiin, eikä sitä oltu huomattu. Kun soppa saatiin selvitettyä, päädyttiin Sadun kanssa siihen, että meen 70 ja 80 cm.
70 cm... noh... meni... aikalailla penkin alle. Ihan omista virheistä tuli kielto 4. esteelle. En saanut  Adaa laukkaamaan tarpeeksi eteenpäin. Pitäis varmaan oppia laukkaamaan noilla hevosilla, ettei kävis tollasia turhia mokia. Ärsytti tuollainen huolimattomuus. 

Heh, jalat menee vähän miten sattuu.

Onneksi seuraavan luokan rata meni paljon paremmin. Se oli samalla mun ensimmäinen 80 cm rata! Suoritus ei ollut mitä siistein, mutta puhdas rata tuli. Hevosesta sai taas olla niin ylpeä!

Kisoista suuntasin sitten nopeasti kotikautta Turkuun, joka vuotiseen partio marssiin. Aluksi mun ei ollut tarkoitus edes mennä sinne, mutta onneksi päädyin toisiin ajatuksiin. Suurin syy tähä mielenmuuttumiseen oli vaihto. Ensi vuonnahan en kyseiseen tapahtumaan pääse, joten oli kiva nyt sitten mennä marssimaan. Sade päätti vähän väliä yllättää meidät, mutta muuten sää oli aurinkoien ja marssiin sopiva. 

Aluski jokainen marssiin osallistuva lippukunta kokoontui Turun tuomiokirkon edessä. Siellä pidettiin puheita ja palkittiin eri henkilöitä ja lippukuntia. Meidän lippukunta (Raision KilliNallit) voitti (taas) aktiivisuus- palkinnon. 

Pinkit asusteet johtuvat tulevien partiokisojen ennakkotehtävästä, jossa siis piti olla pinkkejä asusteita marssissa :D

Tämän jälkeen lähdimme lippukunnittain marssimaan Turun keskustan läpi. Siinä vaiheessa tuli kyllä hieno fiilis, että kuuluu partioon, kun saatiin marssia rummun lyöntien tahtiin ja kun todella moni jäi katsomaan meitä. Perille päästyämme saatiin "palkkioksi" jäätelöä ja hyvä mieli!

Kevään ensimmäiset estekisat

Eilen 10.4 Alvan tallilla oli 1-tason estekisat. Olin siis kisaamassa tallin hevosella Adalla. Viime syksyn viimeiset kisat olivat menneet sen verran penkin alle, että olin todennut, etten enää kisaa kyseisellä hevosella. No, toisin kävi ja hyvä niin. Nimittäin kisat menivät odotettua paremmin. Hevosella riitti intoa ja vauhtia, ja ratsastaja oli tyytyväinen. 

Olin ennen kisoja päässyt hyppäämään kunnolla vain kerran. Parempi sekin kun ei mitään. Tunnilla löysin taas oikeat vivut, joilla hevonen toimii, joten verkassa niitä ei tarvinnut enää etsiä. Verkassa Adalla oli jo kivasti vauhtia päällä. Hypyt onnistu hyvin, ellei mun omia pikku mokia lasketa ;)

Radalla sitten mentiin ja vauhdilla. Pakko sanoa ettei ennen oo noin hyvin menny 70 cm rata Adalla! Ratsastaja ja hevonen sai kyllä olla ylpeitä ja iloisia. Ada  meni mun jälkeen vielä toisen kerran saman radan. Ja super hienosti meni senkin! Parin viikon päästä on tulossa toiset kisat joihin oon nyt alustavasti menossa Adalla 80cm. Saa nähdä mitä niistä sitten tulee :D Alhaalla vielä pari kuvaa meidän radasta. Kuvat C Anni Jauhiainen.

Miksi vaihtoon?

Vaihtoon lähteminen ei oo ollu mulle mikään must to do- juttu. Itse asiassa kiinnostuinkin siitä vasta koulujen alettua syksyllä. Muutama ystävistänikin oli lähdössä, joten kiinnostuin asiasta hieman enemmän. Aluksi ajattelin lähteä ystäväni kanssa kielimatkalle. Lopulta kuitenkin muutaman mutkan kautta päädyinkin lähettämään vaihtohakemuksen AFS:lle.

Kohdemaanahan mulla toimii USA. Se oli helppo valinta, sillä halusin tutustua sen kulttuurin, nähdä ja kokea itse high school spiritin ja oppia paremmin kielen. On myös mahtavaa päästä itse kokemaan kaikki Amerikkalaiset perinteet, tavat ja juhlat, että vastaavatko ne millään tavalla sarjojen ja elokuvien näyteltyjä kohtauksia. Myös tälläiselle ruuan ystävälle niinkuin mä, USA on ihan unelmapaikka! Oon sen verran monta kertaa täällä Euroopan sisällä matkustellu, että nyt on aika vaihtaa maisemia.

Miksi sitten ylipäätään halusin lähteä? Haluan nähdä maailmaa, millaiselta se näyttää Atlantin toiselta puolelta, haluan oppia puhumaan paremmin englantia, myös uusien ystäyyssuhteiden luominen kuuluu tähän listaan. Myös se, että pääsen kokeilemaan rajojani, miten pärjään vuoden ilman kaikkea mitä mulla täällä Suomessa on.

Tällä hetkellä fiilikset ovat mahtavat ja odottavat. Välillä tekis mieli nyt jo lähteä ja välillä oon ilonen, että lähtöön on vielä 4 kuukautta (herranjestas 4 kuukautaa?!).

Minä!

Hyvin pitkältä tuntuvan 25 minuutin jälkeen sain vihdoin aikaseksi alottaa tän tekstin kirjottamisen... Eli oon 16-vuotias tyttö täältä turunseudulta ja oon siis lähössä kesän lopulla elokuussa vaihtoon USA:han! Ootan ihan super innoissani koko tulevaa vuotta ja sen tuomia uusia kokemuksia!

Mutta sitten vähän tietoa itestäni; eli oon siis -99 syntynyt, oon lukiossa 1. vuoden opiskelija, harrastan ratsastusta, partiota, salibandyä ja käyn salilla aina kun aikaa riittää. Mun perheeseen kuuluu mun lisäksi mun äiti, isä, pikkusisko ja meidän kääpiöhamsteri. 

Tuun luultavasti kirjottelemaan tänne blogin puolelle vähän kaikkea, muttta ensisijaisesti noita vaihtari juttuja. Teen varmaankin ihan erillisen postauksen koskien näitä vaihtoasioita.

C Anni Jauhiainen